25.12.2013

Lifestyle - Best in 2013 - Vuoden parhaat 2013

Creme de la creme in 2013

E. W. Korngold: Die tote Stadt. Camilla Nylund and Klaus Florian Vogt. Finnish National Opera. Picture: Stefan Bremer, FNO








Ohessa hyvin persoonallinen lista vuoden 2013 parhaista esityksistä, konserteista, näyttelyistä ym. kulttuurin saralla kuluneena vuonna. Listaus perustuu luonnollisesti omaan makuuni sekä siihen rajoitettuun määrään, joka minulla on ollut mahdollista kuulla, nähdä ja kokea tämän vuoden aikana. Osa valinnoista on arvioitu ja esitely blogissani www.rajalinjalla.blogspot.fi

At the end of the year it is common to list best experiences during the past year. My list includes the best in classical music, arts, opera and theatre that I have been able to see, hear and experience. Due to personal situation I have not been able to see as many exhibitions and experienced as many opera performances as I have done in the past. So the following list is stricktly personal and limited to what I have been able to see and hear. The list is also limited mainly to Finland as I have not been able to travel. Some of the listed perfomances and exhibitions have been reviewed in my blog: www.rajalinjalla.blogspot.fi

Creme de la creme 2013 - Vuoden parhaat 2013


Best opera live performance: Erich Wolfgang Konrgold: Die tote Stadt. The Finnish National Opera. Kasper Holten, Mikko Franck, Camilla Nylund and Klaus Florian Vogt.

Best concert: Richard Strauss: Daphne. Concertante performamce at the Helsinki Music Centre, the Orchestra and Choir of the Finnish National Opera, Susanna Mälkki, Soile Isokoski, Lilli Paasikivi, Jyrki Korhonen et al.

Best opera, stream broadcast: Richard Strauss: Elektra. Aix-en-Provence. Patrice Chèreau, Orchestre de Paris, Esa-Pekka Salonen, Evelyn Herlitzius, Waltraud Maier, Adrianne Pieczonka, Mikhail Petrenko et al.

Best recording: Jonas Kaufmann: Wagner.

Best movie: Michael Haneke: L'Amour.

Best theatre play: Esa Leskinen and Sami Keski-VähäläNeljäs tie. Suomen Kansallisteatteri/ Finnish National Theatre.

Best chamber theatre play: Edward Albee: Vem är rädd för Virginia Woolf. Svenska teatern, Helsinki.

Best international theatre play: Fyodor M. DostoyevskyFrank Castorf: Der Spieler (Pelurit). Volksbühne Berlin at the Finnish National Theatre.

Best art gallery: Ama Gallery, Helsinki

Best art exhibition: Pekka Pitkänen: Rautakausi,  Forum Box, Helsinki

Best book (fiction): Kari Hotakainen: Luonnon laki.

Lifestyle: Joulun tv-klassikko - Joulukuusivarkaat

Rakentajasukupolven joulusatu


Pekka Autiovuori ja Aarno Sulkanen Joulukuusivarkaissa omassa metsässään.








Joulun ohjelmaan kuuluu monilla television katselua. Juhlakauteen on koottu osa uusista huipputuotannoista sekä useita klassikoita, joita ilman joulu ei tuntuisi joululta. Ikäkaudesta riippuen tällaisia ovat etenkin Lumiukko ja sen viime vuonna valmistunut pikkuveli Lumiukko ja lumikoira sekä sekä Frank Capran klassikkoelokuva Ihmeellinen on elämä (It's a Wonderful Life, 1946). Kulttimaineen on saavuttanut myös Kaverille ei jätetä -sarjan jakso Pikkujoulu.

Omalla kohdallani samanlaiseen asemaan on nousemassa Heikki Kujanpään ohjaama Joulukuusivarkaat, joka esitettiin ensimmäistä kertaa jouluna 2009. Se on nykyaikainen joulusatu siirtokarjalaisesta Veikosta ja hänen perheestään, jotka joutuvat laman kaltoin kohtelemiksi. Perustilanne on tuttu tarina rakennemuutoksesta, joka iski pienyrittäjään niin 1990-luvulla kuin uudelleen 2007-2008. Rakennusalalla työskentelevä pienurakoitsija Veikko joutuu ahneen pankin kynsiin, jonka tuloksena sekä siirtotila rantoineen että kotitalo joutuvat ahneen pankin omistukseen. Roiston osa on varattu pankinjohtaja Tiaiselle (Taisto Oksanen), joka pankin edun nimissä ajaa omaa etuaan. Sekä rantarakentamisen poikkeusluvat että uudisrakkennuksen luvat järjestyvät pankille hyväveli-suhteiden ansiosta käden käänteessä, kun pienyrittäjälle ei ymmärrystä löydy.

Nykyaikaiset sadut eivät pääty onnellisesti - korkeintaan toisessa tulevaisuudessa - mutta sadun keskeiset elemenit on saatu tähän Veli-Pekka Hännisen kirjoittamaan tarinaan hyvin mukaan. Keskiössä on Veikko, jota näyttelee Pekka Autiovuori yhdessä parhaista rooleistaan sekä hänen kaverinsa Tauno (Aarno Sulkanen), joka yrittää hienovaraisesti auttaa kaveriansa pulasta. Pelastusurakassa liikutaan harmaalla vyöhykkeellä, kun pankinjohtaja liikkuu yleisen oikeustajun mukaan mustalla. Elokuvan hupi syntyy kattourakasta ja etenkin joulukuusien varastamisesta ja kauppaamisesta "omasta" metsästä. Moraalinen opetus ja kysymys koskee laillisuuden ja yleisen oikeustajun välistä ristiriitaa. Oman osansa huumorista tekevät nimismies (Seppo Halttunen), joka antaa poliisista hyvin inhimillisen kuvan ja joka naruttaa pankinjohtajaa siinä määrin kuin se on lain puitteissa mahdollista, sekä Veikon ja Taunon inhimillisest ja viisaat vaimot (Marjukka Halttunen ja Pirjo Lonka). Viimeiseksi taistoksi muodostuu uuden vahvistimen hankkiminen tyttärenpojalle sekä perheen saaminen kokoon. Kun kaikki näyttää selviävän, Veikko kuolee tallin oljille kuten joulukertomuksessa kuuluukin.

Joulukuusivarkaat on joutsenlaulu siirtokarjalisuudelle ja rakentajasukupolvelle kvartaalitalouden kurimuksessa. Sen inhimillisen lämmön ja Pekka Autiovuoden ja muiden näyttelijöiden panoksen ansiosita elokuvasta on mahdollisuus tulla pysyvä osa jouluperinnettä, vaikka arvostelijat eivät sitä huippuelokuvuien joukkoon laskekaan.

Elokuva on nähtävissä 23.1.2014 saakka: http://yle.fi/ohjelmat/421503

17.12.2013

Artwork of the month - Kuukauden taideteos - December / Joulukuu 2013

Kuutti Lavonen: Lilith


Kuutti Lavonen: Lilith, 2013, pehmeäpohja, akvatinta, 60 x 80 cm, 27/60. Printed by Atelier Olle Larsen.









Kuutti Lavonen (s. 1960) on eräs tunnustetuimmista ja rakastetuimmista keskipolven suomalaisista taiteilijoista. Hänet tunnetaan taidemaalarina sekä ennen kaikkea graafikkona. Hän on toiminut myös professorina Kuvataideakatemiassa. Hänen tunnetuin julkinen työnsä on osa Tyrvään Pyhän Olavin kirkon kirkkomaalauksista.

Lavonen hakee aiheensa antiikin henkilöistä, jumalista ja enkeleistä. Hän on erityisen tunnettu taitavana piirtäjänä ja viivan käyttäjänä. Hänen useimmat työnsä ovat kasvotutkielmia, jotka pureutuvat syvälle esittämänsä henkilön tai hahmon sieluun.

Joulukuun kuukauden työ on Lilith, pehmeäpohja/akvatinta, joka on valmistunut 2013. Tämän graafisen sarjan koko on 60 vedosta, joista tämä on no. 27. Teos on vedostettu Ruotsissa (Atelier Olle Larsen). Kuutti Lavonen, Lilith, 2013, pehmeäpohja, akvatinta, 60 x 80 cm

Teos esittää Lilithiä tai Lilitu (hepreaksi Lilit), joka tunnetaan babylonialaisessa ja juutalaisessa mytologiassa miespuolisia lapsia vahingoittava demonina. Kabbalan mukaan Lilith oli Aatamin ensimmäinen vaimo, demoni jonka Jumala oli luonut. Aatamin ja Lilithin yhtymisestä syntyivät demonit. Lilithin myöhempänä avopuolisona pidettiin Samaelia, joka houkutteli Eevan syntiinlankeemukseen.

Kun Raamattuun valittiin kirjat 390-luvulla, Lilithin mainitsevat Talmudin kirjoitukset jätettiin pois, ja niissäkin Lilith oli vain epämääräisen ajankohdan naisdemoni, luomiseen häntä ei varmuudella tiedetä yhdistetyn vielä tuolloin. Myöhemmin syntyneissä kirjoituksissa Lilithin tarina kirjoitettiin tarkemmin, aiemmiksi väitetyt tekstit lienevät väärennöksiä.

Juutalaisessa perinteessä Lilithin uskottiin olevan siivekäs, pitkähiuksinen, viekoitteleva nainen, jolle oli alistettu 480 demonin sotaväki. Lilith liikkui öisin ja saattoi olla vaaraksi yksin nukkuville. Keskiaikaiset juutalaiset uskoivat, että Lilith voi lennellä ympäriinsä pöllön hahmossa ja pelkäsivät, että tuo vampyyrin kaltainen demoni saattoi ryöstää lapsia. Lilithin oletettiin olevan lapsen kimpussa, jos lapsi hymyili sapatin, tai uudenkuun yönä unissaan. Tällöin nukkuvaa lasta lyötiin kolme kertaa nenälle ja manattiin Lilith lapsesta pois.

Kiinostus Lilithin hahmoon on kasvanut naistutkimuksen myötä.

Teos oli pääpalkintona Suomen taidegraafikot ry:n kannatusjäsenarpajaisissa 14.12.2013. Kannatusjäsentlaisuudessa teoksen voitti Markku Villikka.

The artwork of December 2013 is Lilith from Kuutti Lavonen, a Finnish artist who is known for his graphical works and paintings that ficus on saints, angels and antique figures. Lilith is made with aquatint technigue in 2013. This print is number 27 in series of 60

Illan pääpalkinnon eli Kuutti Lavosen Lilithin arvonta käynnissä. Taiteilija Heli Kurunsaaren tytär onnettarena, vieressä seuraa mm. taiteilija Janne Laine sekä presidentti Tarja Halonen ja hänen puolisonsa professori Pentti Arajärvi. Tilaisuuden juontaja Jonni Roos oikealla.


Markku Villikka voitti illan pääpalkinnon, Kuutti Lavosen kannatusjäsentilaisuutta varten lahjoittaman teoksen Lilith.

Markku Villikka Maankäytön haastattelussa

Maankäyttö 4/2013: Monen menon ja mantereen Markku

Haastattelu: Pekka Lehtonen


Markku Villikka interviewed by Pekka Lehtonen in the Finnish Journal Maankäyttö (Land Use) in December 2013




Markku Villikka työskenteli FIG-uransa aikana yhteensä viiden
eri presidentin kanssa. Kuvassa Markku FIG:n yleiskokouksessa Sydneyssä 2010
yhdessä silloisen presidentin, tanskalaisen Stig Enemarkin kanssa.
 
Laajan kokemuksensa perusteella Markku Villikalla on sanottavaa monista maanmittausta koskevista aiheista. Lue koko haastattelu, joka on julkaistu Maankäyttö-lehden numerossa 4/2013.

FIG:n presidentti Teo CheeHai luovuttaa FIG:n kunniajäsenyyttä koskevan diplomin Markku Villikalle. Villikka ehti lähes viidentoista FIG-vuotensa aikana työskennellä viíden eri hallituksen kanssa.